See you, Ramita

Mitä nyt häh ? Jotai puuttuu.. Kuka nytte jakaa mun kans huoneen ? Kuka nyt jakaa mun kans kirjotuspöydän ? Kuka nyt jakaa mun kans kaapin ? Kuka nyt jakaa mun kans vaatehuoneen ? Kaikki on puoliks tyhjää.

En ois koskaan arvannu, että tää on näin vaikeeta. Ramita oli meillä 10kk ja se on paljo. Ja vähä. Kumpaaki samaan aikaan. Tuntuu, et siinä ajassa ehtii kauheen paljo, ja on se tottaki, mutta tuntuu myös, et paljo asioita jäi tekemättäki. 10kk on sinänsä vähä, eihän se oo ees vuotta ? Mut siinä ajassa Ramitasta kerkes tulla jo mun sisko. Ihan oikee isosisko.

Oikeesti on pakko myöntää, että välillä suutuksissani oon oottanu tätä päivää, mut oikeestaan se ei oo johtunu Ramitasta, vaikka nii mää oon koko ajan aatellu. Se on johtunu osin siitä, että oon jakanu nii monta asiaa sen kans. Mulla on ollu aina oma huone ja kirjotuspöytä ja kaikki semmonen, ja nyt ku ne piti jakaa, nii välillä menasin hermostua siihen, etten saanu koskaan olla yksin. Mut samalla me ollaan jaettu paljo yhteisiä hyviä muistoja :) Toiseks, mua ärsytti se, että sillä oli nii paljo kysymyksiä. Mut oikeesti, mitä muuta voi olettaa ihmiseltä, joka tulee toisesta maasta, jossa kaikki on ihan toisella lailla, eikä se oo koskaan käyny Thaimaan ulkopuolella ? Ja jos meillä ei ois ollu mitää erimielisyyksiä, uskon ettei meistä ois tullu näi läheisiä, koska eikö sisarussuhteeseen kuulu sellanen ettei aina olla niinku parhaat kaverit ?

Ramitalle kerrottiin, et täällä on helppo kulkee pyörällä, mut onko se sittekää nii helppoo ihmiselle, joka ei koskaan oo pyöräilly ? Ensimmäistä kertaa, ku lähettiin opettelee pyöräilyä nii ajettiin Ramitan ja mun koululle ja takasi. Noo, kerran se säikähti kärpästä ja ajo ojaan, ja törmäs kiveen. Sitte meni puoli kilometriä ja iskä käski sen jarruttaa, nii se ei osannu ja se vaan ajo päin punasia liikennevaloissa ja auto tuli, mut iskä sai sen takista kiinni ja veti sen takasi, onneks :D
Sen jälkeen Ramita sano, ettei se halua pyöräillä täällä ollenkaa.
Mut kappas vaan, tänä keväänä lähes joka päivä se kysy Olivialta et "Saanko mä huomenna lainata sun pyörä?"

Eilen illalla Alina selitti Ramitalle, et "Huomenna sää lähet sinne Thaimaaseen, ja sitte sää tuut takasi nii sää voit soittaa tota ovikelloo, mutta se on mun. Sitte sää voit tulla sisälle ja keittää sumpit ja mennä omaan sänkyyn nukkuun". Mutta ei se nyt mee vaan niin. Kymmenen kuukautta meni jo :(
Eilen me itkettiin kaikki keittiössä nii Alina tuli sinne mun ruskeen tekonahkatakin kans ja tuli sillä pyyhkii jokaisen kyyneleet niinkö sen tapana on ja sano et "Me nähää Ramita sitte Thaimaassa".
Niihä se on, mut silti, ei se asu täällä enää koskaa samalla lailla ku ennen. Ramita oli Alinalle tosi rakas ja pääsi siltäki eilen itku, vaikka se ei ehkä iha koko juttua ymmärtänykkää. Mää mietein eilen, että miten oikeen voi olla viiminen ilta. Ihan niinku se ois ollu eilen, ku Ramita ja mää oltiin menossa nukkumaan ja mulla oli jo silmät kiinni ja mää kuulin, paljo myöhemmin ettei se vieläkää nukkunu. Mää avasin silmät ja näin että se nosteli sen sängyn päiväpeitettä, peittoa ja aluslakanaa ja se näytti siltä niinku se ei ymmärtäis mitä ne on. Sit se katto mua ja kysy että minkä niistä alle sen pitää mennä nukkumaan :D
Olivia kysy eilen äitiltä et "Mitä jos mä itken koko loppuelämäni?" Eli on seki tooosi surullinen.. :D

Suomi ja Thaimaa on oikeesti ihan vastakohtia. Ramitalle joulu oli jotain niiiiiin ihmeellistä ja mahtavaa. Onhan se tosi paras juhla, mutta tuntu iha kummalta, että se on Thaimaassa iha normaali päivä muitten joukossa ja se sai juhlia sitä ensimmäistä kertaa vasta 16-vuotiaana. Karkistaki oli ensin vaikee oppia tykkäämää, mut nyt ku se lähti nii sillä oli "käsilaukkuna" 9kg reppu täynnä suklaata.. :D

Kyllä Ramita ehti tehä tällä nii paljo kaikkia juttuja, vanhojen tanssit, maapäivä, AFS-leirit, lapin reissu, muumimaa.. Kaikkee mitä mää en koskaan oo tehny. Esimerkiks laskettelu ja muumimaa on tyylii jokaiselle suomalaiselle sellane perinnejuttu, mut ite en oo koskaa ollu muumimaassa ja kerran oon lasketellu ja seki oli luokkaretki.. :D Mutta se on vähä sama juttu Ramitalla, et mää oon ratsastanu neljä kertaa norsulla, ja se vaan kerran ja seki yks kerta oli mun kans :D Se on kalastanukki kaks kertaa, mutta sen äiti oli sille tosi vihanen, koska buddhalaiset ei sais tappaa yhtään mitään. Ramita oli tosi kauhuissaan ko äiti yritti tappaa kärpästä kärpäslätkällä.. Mutta on se kummallista, että jos kalastaa, niin on tosi paha tyttö, mutta jos vaan syö kalaa, niin se ei oo sit sen syöjän synti vaan sen, joka kalasti..  ?

Ramita sai tosi nopeesti kavereita ja se mun mielestä tosi ihana juttu :) Ne oli paljo yhessä ja niistä tuli ymmärtääkseni tosi läheisiäki.. Tänäänki noi kaikki jokka on tossa kuvassa (plus vielä yks) oli juna-asemalla hyvästelemässä Ramitaa (: Toivon et ees joku teistä kavereista lukee tätä, nii ootte oikeesti ollu ja ootte vieläki tosi arvokkaita Ramitalle ! :)

Ramita sano eilen, ku itkettiin yhessä, et "Nyt mä voin sanoo että mulla on kaksi äitiä, kaksi isää, kolme siskoa, yksi pupu ja kaksi koiraa." Niinhä se on. Ramitasta on tullu mulle niinku isosisko ja nyt tuntuu oikeesti niinkö jotain tärkeetä puuttuis, mutta me nähään taas Thaimaassa. Se on kyllä aivan eri asia, koska se ei koskaa enää tuu asuu meillä tai mitää sellasta, mut me ollaan onnekkaita ku Thaimaa on meille niinku toinen koti, nii varmasti nähään Ramitaa taas syksyllä :)

Ramita vilkutti meille junasta, mut ennen ku se lähti, nii se avas vielä oven ja huusi että "Kato mun sänky!" Ja ku tultiin kotiin nii sen yöpöydän lamppu palo ja siinä pöydällä oli tommonen kortti, jonka toisella puolla luki näin :

Oot maailman paras isosisko mulle, ja me kaikki rakastetaa sua tosi paljo. Turvallista matkaa, siunausta ja nähään taaaaaas ! <3 :'-)




ps. Lähen leirille huomenna, postaan sit taas viikon päästä ! :)