Agape

Aatteleppa semmosta, että sun pitäis miettiä joka päivä, että mistä sais edes jotai ruokaa.

Tai, että miettisit, missä voisit peseytyä ku et oo ehkä viikkoihin voinu käyä suihkussa.

Tai, ettei sulla oo ku yhet vaatteet ja kengät, ja ne on ihan likaset ja rikkinäiset, etkä tiiä miten voisit saada uudet jostain.

Tai sitte, mieti että oot 4v. pieni tyttö tai poika, etkä tiiä huolehtiiko susta edes kukaan. Sää et ehkä tiedä onko sulla missään isää ja ihmettelet, miks äiti on aina öisin poissa.

Tai ehkäpä sun äiti on kertonu sulle, että isä on vankilassa ja äitillä on semmonen sairaus ku AIDS, ja sen takia äiti ei oikei voi huolehtia susta ja siks sun pitäis nyt pärjätä ite sun siskon kanssa.

Näillä lapsilla vois olla näin asiat ja osittain varmasti on edelleenki niin, mutta on yks paikka, mihi ne saa mennä päiväks : Agapen päiväkoti slummilapsille. Agape tarkottaa rakkautta, Jumalan rakkautta, ja siellä ne sitä rakkautta kyllä varmasti saa, jos ei missää muualla :)

Lapset tuodaan sinne aamusin slummista. Siellä ne saa mennä suihkuun ja niille puetaan puhtaat vaatteet päälle. Sen jälkeen ne saa ruokaa.
Siellä saa leikkiä toisten lasten kanssa, siellä lauletaan ja opetetaan Raamatun kertomuksia ja opetetaan rukoileen. Ne saa hetken olla pois sieltä kaiken likasuuden ja monen pahan asian keskeltä, mikä kuitenki on niitten koti jossa ne elää.

Useimmilla nuista lapsista, ei oo edes syntymätodistusta tai mitään papereita, eli käytännössä ne on niitä ihmisiä, jotka vaan on täällä maailmassa, mutta tavallaan niitä ei kuitenkaa oo olemassa.
Vanhemmat voi olla niin huumehöyryissä, ettei ne ees välitä miltä niitten lasten tulevaisuus näyttää..
Näille lapsille kuitenki järjestetään paikallisen seurakunnan kautta paperit, joitte avulla ne pääsee kouluun vanhempana :)
Koska jos oot thaimaalainen eikä sua oo missään papereissa, et pääse kouluun..

Mutta, oikeesti aivan mahtavaa mun mielestä, että tollanen mahdollisuus on nyt noin viiden vuoden ajan suotu nuille lapsille :) Sillon ku toi perustettiin, siellä oli vaan muutama lapsi, mut nykyää siellä käy jopa 50-60 lasta :)

Ja voi kuinka kiitollisii ne voikaa olla yhestä pienen pienestä sipsipussista ! Ne kiitti nii nätisti kaikki (: Ja voin kertoo ettei kyllä Suomesta varmaa nii pientä sipsipussia löytyiskää :) Ne lapset oli nii ihania, ku jotku niistä pyysi meitä avaamaan sen pussin ku ne ei ite saanu ja sitte ennenku ne ite oli syöny yhtäkää nii ne ekaks vaan tarjos niitä meille, ihan niinku me muka niitä tarvittais :')

Tämäki poika tuli näyttämää iskälle tuota pussia ja pyysi sitä avaamaan sen, sit se istu iskän syliin ja yritti syöttää ensin niitä sille (':

Tässä vielä pätkä yhestä laulusta jonka ne esitti meille :

Meitä oli siis aika iso porukka ja oltiin siis käyty aamulla Big C:ssä ostamassa ihan perus ruokatarvikkeita, niinku riisiä, nuudeleita, ruokaöljyä, kananmunia ja sit oli vähä karkkia ja semmosta herkkua lapsille :) Myöski jotai leluja ostettiin sinne (: 

Sen Big C-reissun jälkee oltiin siis tuolla Agapessa ja sen jälkee mentii slummiin viemää nuita ruokia :)

Siinä muutama koti..

Tässä yritettiin tehä tonne jonkulaista niinku kunnon rakennusta varmaanki :)

Joillaki slummin lapsilla on syntymätodistus ja paperit, mutta niistä harva voi käyä koulua.. Monet niistä on haistellu liimaa ja muita aineita koko elämänsä, eikä niitten aivotoiminta enää oo sellasta, että ne kykenis käymää koulua :(

Leena jako heti lapsille vähä karkkeja (:

Slummin asukkaat jako ne riisit pusseihin nii, että jokainen sai yhtä paljo. Seuraavissa kuvissa ei oo mitään kuvatekstejä, koska mun mielestä noi kuvat kertoo paljo enemmän ku jotku mun kuvatekstit.. 

Mää oon vaan tänää miettiny, että mistä ihmeestä me kans aina valitetaan ? Ja että minkä takia vaan joillaki ihmisillä on oikeesti liikaa rahaa ja joillaki ei ollenkaa ?

Kuulostan ehkä siltä, että "Älä jätä ruokaa lautaselle, koska Afrikan lapsilla ei oo ollenkaan ruokaa." Tuon lauseen varmaa on jokanen on joskus kuullu ja se lause alkaa kuulostaa jotenki ihan tyhmältä ku sen on kuullu joskus pienenä jonku sulle sanovan, mutta nyt tänää se ei oo yhtää tyhmä lause. Sitä vaan jotenki miettii, että oikeesti, pitäskö nyt olla syyllinen olo siitä, että meijän jääkaapissa on ruokaa tai että mulla on monia vaatteita, mut eihän siitä oikeesti syyllinen olo tarvi tulla, vaikka mulle ensin tuliki semmonen olo.

Mun mielestä meijän vaan pitäs olla kiitollisia ja onnellisia kaikesta mitä meillä on, mutta ei ehkä kuitenkaa tyytyä siihen, vaan auttaa nii miten pystytää vaan :) Enkä tarkota että jokasen pitäs nyt tulla tänne ja mennä slummiin viemää riisiä, vaan että auttas niitä ketkä tarvii, eikä aina vaa valittas omista asioista (: Vaikka meillä kaikilla on tietenki huolta sun toista, mutta joillain on vielä paljo enemmä.. Eihän siinä voi onnistua, ettei ikinä valittais mistään ja ois aina tosi yli positiivinen ja näin, mutta kuitenki joskus miettis, että minkälaisista asioista sitä itte valittaa ja vikisee.. Aina me halutaan jotain uutta vaikka se ei ois ees tarpeellista ja aina muka jotain puuttuu..
Oikeestaan aattelin tänää myös, että jokasen ois varmaan terveellistä käydä välillä tommosissa paikoissa, joissa kuitenki jotku ihmiset elää ja asuu, ja sitte vois vähä miettiä.

Pisti vaan miettii, ku näki miten kiitollinen ihminen voi olla ku saa semmosen 13snt maksavan sipsipussin.. Tai niinku, miten pienestä joku voi tulla iloseks tuolla Agapessa ja myös tuolla slummissa..
Toisaalta tuolla slummissa jotku yritti varmasti huijatakki, ku jaettiin karkkia lapsille, nii aikuiset sano esim. että niillä on vauva nukkumassa sisällä ja ne vie sille karkkipaketin, mutta ei siinä oikeestaa voinu muutako antaa sen paketin ja hymyillä, vaikka ei ollu varma oliko sitä vauvaa olemassakaa. Jos oli, nii hyvä että seki sai karkkia niinku muutki lapset, mut jos se oliki mielikuvitusvauva, nii sitte se oli. Joka tapauksessa ne meni kuitenki sellaselle, joka harvemmin semmosta herkkua näkee :)

Oli kyllä semmonen mielenkiintonen ja miettimää pistävä päivä, että huhhuh ! Voitte ottaa samanlaisen mietintämyssyn mikä mulla oli ton jälkee jos haluutte ja käyttäisitte sitä vaikka ihan hetken vaikka kattomalla noi kuvat uuestaan :) Sit sen myssyn voi vielä jättää vähä päähän ja jatkaa elämää nii että aina välillä muistuttais itteensä siitä, kuinka kiitollinen kannattaa olla Taivaan Iskälle siitä mitä on, ja arvostaa niitä asioita mitkä elämässä on hyvin :) 
Nääkki ihmiset slummissa kerto, että pari viikkoo sitte ku täällä Pattayalla sato tosi paljo, nii niitten slummissa oli yli metri vettä joka paikassa.. Ajatelkaa nuita pikkusia lapsia mite ne on voinu olla siellä edes :o Mutta nii ne vaan monet tuolla hymyili meille vaan :)

Me kaikki voitas mun mielestä ottaa oppia näiltä, että pienistä asioista kannattaa olla ilonen, eikä aina murehtii suuria (: !